tiistai 31. tammikuuta 2017

Ruostunut Rauta

Ruostunut Rauta - kuten ihana neulojatoveri totesi työn alla olevasta neuleestani eräänä lauantaiaamuna Lentävässä Lapasessa.


Ihastuin Annan Johannan eli Neulistin suunnittelemaan ja osin neulomaan Wrought iron -puseroon joulukuussa hänen jakaessaan kuvia ja kysyessään testineulojia. Ilmoitin halukkuudestani osallistua testineulontaan välittömästi, murehtimatta minulle uutta tekniikkaa, Intarsiaa ja neulomiseen käytettävissä olevaa aikaani. Näin ollen pääsin neulomisessa vauhtiin oikeastaan vasta loppiaisviikonloppuna.




Neuloin tosiaan ensimmäisen kerran elämässäni Intarsia -tekniikalla. Aluksi vähän nopeana ohjeen lukijana takkuilin langan kiertojen ja työn kääntelyn kanssa, mutta lopuksi pyörönä neuloen tekniikka alkoi sujua vaivatta ja puseron helma syntyi vaivattomasti kuviokerran osa kerrallaan junamatkoillani. Hihat sitten jo tikuttelinkin valmistumisen huumassa ja tikuttelinkin niistä vähän ohjetta pidemmät, jotta ovat minulle oikeasti pitkät hihat. 

Sain testineulottavakseni XS -koon, jota hieman ensin meinasin harmitella. Onneksi kuitenkin näin, koska olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Pusero on niin kevyt ja ilmava päällä ja istuu hyvin olkapäiltä, vaikka pääaukko on suuri ja pusero laatikkomallinen. 

Kuvausmiljöö valikoitui arkisen matkan varrelta oikeastaan tämän aikanaan lipunmyyntipisteenä palvelleen rakennuksen katon ansiosta, jota emme kuitenkaan onnistuneet neulekuviin valjastamaan. 





Totesin vielä kesken kuvaustaen ettei kuviin oikein tahtonut tulla langoille oikeita värejä, joten osa kuvista otettiin sittenkin päärakennuksen omenapuiden katveessa.



Tällä kertaa nämä kuvat vain yksinkertaisesti kertovat Teille kuinka onnellinen olen lopputuloksesta :-)

Lämmin kiitos Anna Johanna ja testineulojatoverit!


sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Uusi iloinen henkäys

Rakkaat blogin lukijat!
Jatketaan siitä mihin viime syksynä jäätiin.

Uusi iloinen henkäys ja kuvat siitä valmistuivat jo kauan sitten, neule on kovin pidetty ja jo moneen kertaan useiden Teistä näkemä.





Neuloin puseron syyskuun lopussa, lomaviikolla, ihanissa maisemissa. Lomalla, josta tuli eräällä tavalla elämäni käännekohta, ihan toiseen suuntaan, kuin alun alkaen oli tarkoitus. 





Blogi on ollut hiljainen. Olen pohtinut blogiin julkaisemisen jatkoa, jopa miettinyt, että jätän blogin vain olemaan, julkaisematta enää mitään. Jokainen meistä tarvitsee kuitenkin elämään niitä ihania pieniä ilon hetkiä, niitä hetkiä, joita on vain osattava löytää arjen kiireen ja vastoinkäymisten keskellä. Näinollen kirjoitan jälleen ja aion julkaista Teille edelleen, niitä pieniä ilon hetkiä käsitöideni parissa. 

Olen saanut Teiltä paljon voimaa arjessa jaksamiseen, kaikkien ihanien kommenttien ja yhteisen kanssakäymisen myötä, olen siitä Teille erityisen kiitollinen - Kiitos rakkaat blogin lukija, jatketaan yhdessä jakaen iloa!