maanantai 29. helmikuuta 2016

Helga Isagerin innoittamana

Osallistuin lauantaina Lankakauppa Kerän järjestämälle Helga Isagerin vetämälle kurssille. 


Alun alkaen en ollut kurssille menossa, toisin kuitenkin kävi, neulojaystävä houkutteli minut mukaan. Helgan uusimman kokoelman mallit eivät oikein tuntuneet sykähdyttävän minua. Jälleen, toisin kuitenkin kävi. Levittelin Helgan mallineuleita, kuuntelin hänen tarinaa suunnittelijana, mallien syntyhistoriaa sekä kokoelman kuvausten taustoja ja päädyin aloittamaan yhden hänen tuon uuden kokoelman malleistaan.


Kurssin antina oli lisäksi ohjeet mallitilkkujen tekoon, mallien erilaisten tekniikoiden osalta. Saattaa olla, että innostun näitä kokeilemaan ja neulomaan vielä muutaman mallin lisää hänen kokoelmastaan.

Ja niinhän siinä taas kävi, että puikoilta putosi viime viikolla kaksi työtä ja viikonloppuna lähti puikoille kolme työtä, tosin heikolla tahdilla. Toivottavasti auringonpaisteisien päivien inspiroimana työt edistyvät jatkossa paremmin!



Valmistuneista töistä myöhemmin kuvien kera :)

Kommenteista ilahdun jälleen!


tiistai 23. helmikuuta 2016

Tavallinen villatakki

Hitaasti hyvä tulee ...


Villatakki, joka kiilasi kaiken ohi, on vihdoin valmis ja kuvattu!

Ostin langat työreissullani Kerästä marraskuun lopulla ja laitoin neuleen puikoille itsenäisyyspäivän jälkeen maanantaina aamulla junassa. Neuloin kauluksen lähes kokonaan Lentävän Lapasen Knitting Movie -tapahtumassa elokuvaa katsoessani. 

Neulominen lähti loistavasti käyntiin enkä mitenkään malttanut jättää työtä joulukuussa vaikka olisi ollut useita joulukalenteri -neulontoja. Ainoastaan Suvi Simolan Frozen Silver -huivin testineulonta kiilasi väliin joulun aikaan. Viimeiset kerrokset toista hihaa neuloin Lankakauppa Kerän tämän vuoden ensimmäisessä neuletapaamisessa tammikuun ensimmäisenä lauantaina. 

Kunnes tuli jumi ja nappilistojen neulominen, työn viimeistely sekä nappien ompelu saivat odottaa inspiraatiotani, jokainen vaihe vuorollaan. Lopuksi tuntui vielä ettei sopivaa kuvaushetkeäkään tahtonut löytyä.

Lanka oli aivan taivaallista neuloa, löysin ihanat napit ja onnistuin neulomaan hyvällä käsialalla erityisen sopivan perusneuletakin itselleni. Nyt voin vain yrittää olla säästelemättä neuletta, käyttää sitä ahkerasti, jotta voin taas neuloa ihania neuleita itselleni lisää.







Calligraphy Cardigan by Hanna Fettig, Home & Way -kokoelma
Quince & co, Chickadee sävyssä Iceland
Lisää Ravelry -projektillani Tavallinen villatakki


sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Ystävänpäiväksi valmis Naima

Sydämellistä ystävänpäivää rakkaat blogin lukijat!


Pienestä suurempaan hankkeeseen on edetty Lentävän Lapasen Tour De Sock -kisaan osallistuneiden ja matkan varrella hieman muuttuneen neulojaystävä joukon kanssa. Kesällä tosiaan sukkia, syksyllä huiveja ja nyt alkuvuodesta #Talvikal neulo takki tai paita ystävänpäiväksi.

Olin hankkinut langat ja ohjeen aivan toiseen malliin, joka päässee puikoille vielä kevään aikana. Menin Lentävään Lapaseen tapaamiseen, jossa olimme sopineet keskustelevamme KAL:n sisällöstä. Taina esitteli vasta valmistunutta neuletakkiaan, jota sovitin päälleni. ANKESTRiCK´n suunnitelema malli Naima toteutettuna Rowan Hemp Tweedistä pidemmällä mallilla. Siltä seisomalta päätin ostaa langat ja neuloa oman. Olin pitkään syksyllä katsellut tuota lankaa juuri tuossa sävyssä miettien mitähän tuosta voisi neuloa. Näin sekin haaste ratkesi.

Neuloin takkia aivan vimmatulla vauhdilla, lanka oli nopeaa neulottavaa ja mallissa tapahtui kokoajan jotain, joten vireys ei kadonnut missään vaiheessa. Lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen. Pituuteen kestää hetki tottua, kun olen käyttänyt vain hyvin ohuita ja keveitä neuleita näin pitkänä. Näin ollen tiedän myös jossain vaiheessa neulovani tällä mallilla lyhyemmän version.




Alku lähti niin sutjakasti etenemään, että kainaloihin päästyäni, neuletta sovittaessani huomasin etten ollut muistanut jatkaa napinläpiä kauluksen jälkeen. Tätä huokaillessani, poika totesi välittömästi, "äiti et ainakaan pura kaikkea!" Tämä kun neulotaan ylhäältä alas saumattomasti niin olin siis jo kohtuullisen pitkällä työssäni. 

Päädyin pudottamaan kolme silmää napinläpikohdasta useita kerroksia alas ja neulomaan ne sieltä takaisin. Harmikseni en huomannut ottaa kuvaa ennen purkamista, joten tässä vain kuva puretusta ennen napinläpien neulomista. 


Kuinka ollakaan sama unohdus tapahtui helmaresorissa, kun olin helman jo kahteen kertaan päätellyt, ensimmäisen kerran liian löyhästi pääteltyäni. Näin ollen purin jälleen päättelyn ja pudottelin silmukat alas lisäten napinlävet. Mielestäni nämä korjaukset onnistuivat hyvin ja kokonaisuudessaan veivät varmasti vähemmän aikaa kuin koko työn purkaminen ja uudelleen neulominen. Lisäksi neulomisen motivaatio ei kadonnut, kun heti alkuun ei joutunut työtä reilusti purkamaan.

Seuraava haasteeni oli taskupussien kirjoneuleet. Minun on hyvin vaikea muokkailla mielestäni upeaa mallia, joten päätin tehdä nuo kirjoneuleet ja valitsin niihin jopa samaa lankaa sopivissa sävyissä. Olin viikon kasannut voimia, kun päädyin sunnuntai-iltapäivän viettämään taskupussien parissa ja kuinka ollakaan olen lopputulokseen jälleen tyytyväinen.


Kirjoneuleen näkyvyydestä voidaan tämän mallin osalta olla montaa mieltä, koska jäävät vain taskun suulta vähän näkyviksi. Minusta tämä on mukava pieni yksityiskohta, jonka vaivalla olen kerrankin väkertänyt.

Kolmas haaste oli nappien ompelu. Mallissa on napinläpiä kymmeniä, joten päädyin laittamaan 14 nappia. Neule oli viimeisteltynä ja napit hankittuina, kun päädyin perjantai-illan niitä neulomaan. Tällä kertaa ompelin napit neuleeseen kalalangalla, koska itse neuleen lanka on niin paksua ja halusin nappilistan nurjan puolen säilyvän siistinä, vailla villalankojen päättelyjä.

Ja toki ystävänpäiväksi valmistuneeseen neuleeseen oli valittava aiheeseen sopivat napit :)


Oli aivan mahtavaa eilen pukea neule valmiina, huolella viimeisteltynä päälleni lähtiessäni jälleen lauantaikahville Lentävään Lapaseen. 

Erityisesti haluaisin jälleen kiittää mukavaa ystäväjoukkoa, joiden kanssa olemme näitä takkeja ja puseroita yhdessä neuloneet!


Yksityiskohtaisia tietoja mm. langan menekistä ja puikkokoot löydätte jälleen Ravelrystä projektiltani: Naima


lauantai 13. helmikuuta 2016

Osallistuin #taskuneuloosi -tapaamiseen

Jälleen riensin viettämään lauantai -päivää Lentävään Lapaseen. #Taskuneuloosi oli ohjelmassa tänään. Ihanat Lentävän Lapasen yrittäjät Taina ja Tarja mahdollistivat tapaamisen, jonka vetivät some -taitajat Pauliina Mäkelä ja Marja Nousiainen, yrittäjiä heistä myös molemmat. Aiheina tällä kertaa pääasiassa Periscope ja Snapchat toisin kuin viime vuonna käsittelimme pääasiassa bloggausta.


Mahdattekohan muistaa kuinka blogini sai alkunsa?
(klikkaa tästä ensimmäiseen postaukseen)

Voin siis olla erityisen onnellinen näistä tilaisuuksista ja ajatuksista joita ovat minussa herättäneet. Tällä kertaa totesin, että niin blogi, kuin lokakuussa perustamani instagram blogille, riittävät minulle toistaiseksi. Oli kuitenkin loistavaa olla tänäänkin läsnä ja kuulla trendit, etenkin kun nuo nuoret kotona elävät täysillä some -muutoksessa mukana.



Jo vuosi on siis vierähtänyt bloggauksen parissa ja parasta mitä siitä olen itse saanut, ovat Te ihanat lukija ja Ystävät, sekä ne niin monet valmiit neuleet, joita olen saattanut käyttövalmiiksi blogin innoittamana!

Tästä on hyvä jatkaa :-)


maanantai 1. helmikuuta 2016

Vaihteeksi ommellen lankakeriä

Hetki ompelukoneen äärellä, ommellen jotain kivaa jokapaikan neulojalle.


Osallistuin Hyvinkään opistolla järjestettyyn Katri Eskelisen vetämään tilkkukassit- ja pussukat kurssiin. Olin ennalta päättänyt, että minulla on lupa unohtaa keskeneräiset tilkkutyöt ja tehdä itselleni ihana kassi, jossa kuljettaa keskeneräistä villapaita /-takki -neuletta mukana matkoillani. 




Koko viikonlopun pakersin tuota kassia ja siitä innostuneena päädyin nopsasti kokeilemaan Katrin uuden mallin mukaista pussukkaa. Mielestäni tämä pussukka käy hyvin kotona nököttämään minkä tahansa pöydän kulmalla, sohvalla tai hyllyllä. Se on helppo sulkea vetoketjulla, jotta rakkaat kisupojat eivät pääse tihutöihin. Niinpä päätin, että tällä mallilla ompelen pussukoita vielä lisää. 




Kuten neulojat hamstraavat lankoja varastoon, niin tilkkutöitä tekevät vastaavasti kankaita. Näin ollen samanaiheisia kankaita löytyy minulta vielä useampi pala pussukoiden ompeluun. Ja saatanpa vielä toteuttaa jotain muutakin pientä kivaa kassin kaveriksi kankaiden jämäpaloista.

Ja kuten neulominen, myös tilkkutyöt vievät mennessään. Arki-illan lähes neljän tunnin kerta hurahtaa hetkessä ja vielä nopeammin sujuu viikonloppu reilun 15 tunnin kurssilla perjantai-illasta sunnuntaille. Mikäli olet kiinnostunut tutustumaan tilkkutöihin voin lämpimästi suositella Katrin kursseja Hämeenlinnan ja Hyvinkään sekä ympäristökuntien opistoilla. Materiaalia ja välineitä voi hankkia häneltä kurssilla, joten niiden hankkimiseen ei tarvitse uhrata erikseen aikaa. P.S. Tämä taitaa selittää pienen kangasvarastoni ;-)


Ja kun blogi on hiljaisempi, kurkkaathan instagramiin @majaillaan ...